Kiitos vinkeistä, nyt on helpompi aloittaa pikkuneuleiden neulominen!
Ilonaihetta antaa se, että suurempi lapsista voi olosuhteisiin nähden hyvin, mutta suureksi suruksi pikkusisko ei jaksanut elää viikkoa pidempään... tuntuu että mitkään sanat eivät voisi lohduttaa vanhempia tässä tilanteessa, oman lapsen kuolema on varmasti kamalinta mitä kukaan voi elämässään joutua kokemaan 
.
Eli haussa olisi neuleohjeita ihan niille pienistä pienimmille keskosvauvoille- ystäväni synnytti kaksostytöt joilla painoa himpun yli 500g ja himpun yli 600g. Vinkit olisivat nyt kultaa kalliimpia... Ravelry koluttu läpi, mutta ihan noin pienile tuntuu olevan hankalaa löytää minkäänlaisia ohjeita. Kiitos jo etukäteen <3 !
Siivoilin lankavarastoa ja keräsin suurimman osan jämälangoista yhteen kasaan tarkoituksena viedä ne lasten päiväkotiin askartelumateriaaliksi. Muutama kerä alkoi kuitenkin huudella toiveestaan päästä vielä puikoille.
Malli: Baby Surprise Jacket, Elizabeth Zimmermann (ravlink)
Lanka: n.20s/10cm tiheyteen sekalaisia jämälankoja, mm Wool, Pallas...
Puikot: Addi 3 mm
Lapsia (ja aikuisiakin) jaksaa aina kiehtoa, miten muutamalla liikkeellä saa epämääräisestä mytystä toimivan villatakin. Tällä kertaa lukiessani koko ohjeen, eräs asia kiinnitti huomion: Napinlävet neuvotaan neulomaan molemmille puolille nappilistaa. Kun vauvan sukupuoli on selvillä, niin napit ommellaan 'väärän' puolen napinläpien päälle. Onko mulla nyt joku ammottava aukko sivistyksessä kun en ole ennen tajunnut sukupuolikoodata nappilistoja??!
Novitat pois varastosta, vaikka sitten neuloen-projekti etenee hiljalleen. Tästä lähtien (tai oikeastaan jo vuoden alusta lähtien) ei taloon tule Novitalaista yhtään ei langan eikä lehtien muodossa (ellei N tee jotain mullistavaa laadun suhteen ja lopeta ihmisten silmiin pissimistä). Toiveet eivät ole korkealla...
Seuraava taikajakku jostain viime vuoden Novita-lehdestä valmistui jo aikaa sitten, nyt sain miehen nappaamaan kuvan todistusaineistoksi. Ennen kuvausta käytiin seuraava (yksin)keskustelu: 'Kun sä kuvaat niin kato että siinä taustalla ei oo mitään tyhmää. Helma ja solki pitää olla suorassa eikä saa lörpöttää mistään. JA kuvaa sellaisesta kulmasta että en näytä raskaana olevalta (koska en ole).' Niinpä niin...
Ohje: Taikajakku, Novita (joku 2009-lehti)
Koko: XS/S (kirraa vähän hartioista, hihoissa 10 cm extraa). Venynee...
Lanka: Novita Nina (merino 50% akryyli50%) n. 400g
Puikot: Addi 4mm 80cm
Fiilikset: Mennee käyttöön. Tämä olisi jäänyt kokonaan tekemättä ellen olisi nähnyt Lilian tekemää versiota.
Neuletapaamisessa aloitetut sukat valmistuivat eilen illalla. Pallas oli kivan pehmeää lankaa, kestoon suhtaudun hieman skeptisesti koska jo ensimmäisen purkukerran jälkeen oli havaittavissa selvää nuhjaantumista. Ei kiva... Mutta sukkamalli oli oikein koukuttava, helppo muistaa ulkoa ja lisäksi kaunis. Ja minkä muun väriset voisi Verso-sukista tehdä kun vihreät?
Malli: Verso by Tiina Kuu (ravlink), koko 38
Lanka: TeeTee Pallas armyvihreä, n. 80g
Puikot: Addit 2,5mm 100cm (magic loopilla)
Lahjalaariin, liian pienet (tarkoituksella) itselle
Hauskaa viikonloppua!
Sunnuntaiaamu alkoi leivontapuuhilla, kun joku oli unohtanut ostaa leipää kaupasta. Itseasiassa leivonta alkoi jo lauantai-iltana kun tein taikinan valmiiksi jääkaappiin odottamaan. Kätevää! Lapset olivat onnessaan kun aamupalapöydässä oli tuoretta leipää ja kaakaota.
Ja kun leipomaan alettiin, niin jälkiruuaksi pyöräytin amerikkalaisia banaanipannukakkuja (omalla reseptillä, jääkaapista kun ei löytynyt niitä aineksia mitä reseptit vaativat). Kyytipojaksi kermavaahtoa... hyvää oli, vaikkei tämä nyt kovin karppausystävällistä ruokaa olekaan.
On täällä neulottukin. Ja purettu... Tiistaina kun lähdin neuletapaamiseen Pasaatiin, oli lähtö sen verran kiireinen että en ehtinyt napata kun puikot mukaan. Mutta koska matka vei lankakaupan kautta, ajattelin ostaa sieltä lankaa... TeeTeen Pallasta kauniin vihreänä tarttui mukaan muutama kerä, ja aloitin niistä sukat. Kävi kuitenkin vanhanaikaisesti eikä puolessavälissä sukkaa malli enää miellyttänytkään silmää ja purkuun meni. Raivoisan ohjeiden selauksen jälkeen aloitin Versot. Kaunis malli jota voi neuloa myös telkkarin edessä.
Kivaa sunnuntai-illan jatkoa!
Viime aikoina täällä on harrastettu monenmoista varaston purkua. Ylimäärästä on yritetty hankkiutua eroon niin lankojen, kosmetiikan kuin läskinkin osalta. Kumma miten sitä tuleekin ihan huomaamatta kerättyä hirveitä määriä tavaroita nurkkiin. Onneksi suurin osa tänä vuonna neulotuista on syntynyt omista kätköistä löytyneistä langoista. Varasto onkin pienentynyt varmaan muutaman kilon verran kun kotiin on kannettu puolisen kiloa lankaa, lähinnä helmikuun Tallinnanreissulta. Muutaman vuoden varastossa marinoituneesta Ruskovillan villasilkkisekoitteesta (50%-50%) syntyi takki, nelivuotiaan kokoa.
Ohje: Tuulian Tailored Sweaterin pohjalta omin virityksin ja maustein (lue: en jaksanut kaivaa ohjetta esiin joten sinnepäin)
Lanka: Ruskovillan silkkivillasekoite n. 150g, koristelussa Silke-Tweedin jämiä
Puikot: Addi 2,5mm
Fiilis: Ihan jees, tyttö tykkää. Ei kutita ja on lämmin.
Kuvaa vielä etupuolelta. Kuten näkyy niin kevät tekee tuloaan ja kohta ovat parimetriset nietokset muisto vain. Orvokkeja tekisi jo mieli ostaa piharuukkuihin, narsisseja onkin istutettu aika lailla. Tosin viimevuonna kukkapenkkiin istutetut narsissit on vasta saatu kaivettua lumipenkasta joten niiden kukkaloistoa saadaan varmaan odotella vielä tovi. Toisaalta olen kyllä niin surullisenkuuluisa antiviherpeukalo etten suuria odotuksia pidä yllä kukkieni suhteen 
.
Nyt kutsuu sauna ja kun lapset on saatu nukkumaan niin ehkä pari lasia punaviiniä. Kelpaa vietellä viimeisiä lomapäiviä näin rentoutuen.
Kah, näköjään kun ei käy blogissaan puoleen vuoteen (!), niin tämähän näyttää aivan erilaiselta. Salasanakin oli hieman hukassa, mutta pienellä muistelulla pääsin kuin pääsinkin sisään. Eli täällä ollaan taas! Pienen painostuksen alla tosin, hyvä että uskalsin edes neuletapaamiseen mennä. Myös sukulaisosastolta on tullut kyselyitä että enkö mä neulo enää... Joo neulon kyllä, paljon, mutta päivitykset on vaan jääneet tekemättä.
Puolen vuoden aikana puikoilta on tullut kaikenlaista, olen pysynyt lähinnä tutulla pitsihuivi/villapaita-akselilla mutta muutamaan otteeseen olen ottanut syrjäaskeleen kirjoneulelapasten ja sormikaiden maailmaan. Tällä hetkellä puikoilla on sekalainen lajitelma UFOja, aktiivisena ainoastaan eilisessä neuletapaamisessakin käynyt palmikkoliivi Katian 100% merinolangasta. Vaikka neulominen on ollut ajoittain jokseenkin maanista niin ei, en ole onnistunut pienentämään lankavarastoani vaan lankatase on jatkuvasti positiivinen. Tosin hyvänä puolena voidaan sanoa että Novitat ovat saaneet jäädä kaupan hyllylle. Edellisen lankainventaarin tein syyskuussa, silloin varastossa oli ( tosin vaatimattomat) 16kg, tällä hetkellä määrästä ei hajuakaan, mutta sanotaan näin että sitä löytyy reippaasti enemmän. Ja viikonlopun jälkeen taas kilo lisää, kun Ameriikanmaalta tilatut Palettet saapuvat! Jei!
Tänään tuli käytettyä hyväksi punnan halpaa kurssia ja tilattua Bookdeposta muutama jo pitkään suunnitelmissa ollut neulekirja. Myös Colourmartin sivuja kävin sillä silmällä katsomassa, mutta tilausta en vielä tehnyt. Kieltämättä joku parempi merinovilla höystettynä kasmirilla olisi omiaan piristämään nyt kun eletään näköjään jo neljättä kuukautta marraskuuta.
Töissä pääsin hipelöimään hieman Novitan kevään uutuuslankoja, tulos oli odotettu plääh. Yleensäkään en jaksa innostua kesälangoista, puuvilla ei vaan ole mun juttu. Uusissa langoissa puuvillaan yhdistetty epämääräinen kierre ja vielä epämääräisempi värikartta (noh, muutama poikkeus oli) saa minut jättämään nämäkin uutuudet hyllyyn. Eksoottisin tapaus oli kieltämättä Jive, jos luulin tavanneeni iki-inhokkini Palmassa niin Jive oli jos mahdollista vieläkin kammottavampaa. Samalla tavalla pörhäkkää, mutta karkeaa ja samalla lepsua. Ja värit... noh. Käykää itse katsomassa, multa loppuu nyt sanat kesken 
.
Koska kameran piuha on yhä edelleen paikassa X, eikä kotitonttu ole näköjään asentanut tarvittavaa ohjelmaa koneelle, joudutte tyytymään pelkkään höpinään. Jota ei sitäkään liiaksi, koska nyt mua kutsuu suihku, iltapala ja sänky (pyykkitiskitkeittiönsiivousroskienvienti).
Jaahas, enhän mä osaa nyt sitten laittaa tänne yhtään linkkiä. Onnistuisin kuitenkin vaan tuhoamaan tämänkin tekstin ja se selitys ei varmastikaan menisi läpi, eihän? Lisäilen linkkejä sitten kun päivitän uudestaan. Tämä voi tapahtua jopa aiemmin kuin luulette!
Jep, perjantaina olin Helsingissä, tai oikeastaan Vantaalla, mutta Helsingin kautta menin sinne. Sellaista erikoisempaa kävin siellä tekemässä, että suoritin trukkikortin... Monille on suuri yllätys että tosiaan osaan ajaa trukilla, olen ajanut useita vuosia, ja nyt siitä on sitten ihan mustaa valkoisella. Lisäksi meillä on töissä ollut pienimuotoista säätöä työtehtävien kanssa, josta johtuen teen nyt oman työn ohessa ympäristövastaavan töitä. Mielenkiintoinen tehtävä, odotan kovasti että pääsen toteuttamaan ideoitani käytännössä.
Kukahan tulisi inventoimaan mun lankavaraston? Vaikka tuhosin joku aika sitten reilun kilon puuvillasekoitelankoja virkkaamalla maton, niin tyhjä tila täyttyi nopeasti... Arja soitti nääs reissullansa, jonka reitti meni yllättäen Korian kautta, että pussilankaa olisi tarjolla. 600g luonnonvalkoista Bambu Plussaa ja 700g harmaata Tennesseetä tuli siis sieltä, lisäksi tuliaisina Wetterhoffin ihanan ohutta (900m/100g) puuvillalankaa 100g (ehdottomasti pitsinen, iso pyöreä neulottu pöytäliina!) ja lisäksi vielä 900g Novitan kampanjalanka Ninaa Arjan varastoa rumentamasta. Eli hetkinen... 2300g lisää lankaa! Hohhoijaa... No Bambu Plussaa olen neulonut nyt Cavern Gardin ohjeella, aion upottaa siihen koko määrän. Näyttäisi tulevan hieman lantion alle ulottuva, kiva! Bambu Plussan koostumuksesta mulla ei kyllä ole varmaa tietoa, nimestä päätellen on bambua ainakin joku osuus... vaikka Novitan langoista ei kyllä ikinä tiedä varmasti. Mun mielestä Linnea kuulostaa ihan pellavalangalta ja Silky silkkilangalta mutta eivätpähän vaan ole! Näin meitä huijataan...
Heh, meillä oli eilen taloyhtiön pihatalkoot, miehet puhdistivat rännit ja kaatoivat yhden aidan, lisäksi siivottiin yhteistä piha-aluetta. Talkoilun jälkeen oli tietenkin ohjelmassa makkaranpaistoa/olutta ja loppuillasta/aamusta kun viimeisetkin raahautuivat koteihinsa kellekään ei tullut mieleenkään viedä roskikseen jätesäkkiä, jossa oli makkarapaketit, kertakäyttöastiat ja kaikki muutkin roskat. Aamulla kun heräsin oli pihalla lohduton näky, perhanan varikset olivat repineet jätesäkin rikki ja levittäneet ihan kaiken pitkin siivottua leikkikenttää... millähän niistä pääsisi eroon? Aikaisemmin yhdellä piha-alueen variksista oli mukava tapa repiä kaikista autoista pyyhkijänsulista kumiosat ja raahata ne pesäänsä. Varis hävisi salaperäisesti hieman sen jälkeen kun se oli erään asukkaan auton sulat tuhonnut kolme kertaa viikon aikana.
Niin ja mies on nyt viikon sisään saanut baarissa tyrmäystippoja ja hajottanut silmälasinsa, kun matkalla taksitolpalle joku jolppi oli hyökännyt kimppuun. Onneksi poliisit tulivat paikalle, kimppuunkävijälle tulee pahoinpitelysyyte ja korvattavaksi 500e silmälasit.
Elämä on...
En Pointe, Ilu
Lanka: Ullteppegarn n. 60g
Puikot 3,5
Koristeet paikallisesta nappikaupasta, nauhaa 80cm ja Swarovskin kristalleja
Pesu 60 asteessa, ens kerralla ehkä 40 astetta on parempi vaihtoehto
Viikko ennen pääsiäistä alkanut räkätauti ei sitten vaan hellitä. Välillä olo on parempi, mutta viimeistään parin päivän päästä taas tauti saa vallan. Ärsyttävää, olo ei ole niin huono että kehtaisi hakea sairaslomaa mutta kuitenkaan en ole niin terve että voisin tehdä töitä täysillä. Toivottavasti kevätaurinko vie taudin rippeet mennessään.
Joo-o... keskellä hihaa tuollainen ihana likarantu. Ja ei muuten ole lika langasta peräisin... vaan melko yllättävästä lähteestä. Puikoista! Ja nimenomaan Addin pitsipuikoista. Ihan yhtäkkiä vaan alkoi irtoamaan tollaista mustaa väriä... mulla oli kämmenissä ja sormissa mustat rannut niissä kohdissa mihin puikot olivat hanganneet. Vaihdoin työhön tavallisest Addit ja värjääntyminen loppui... mut tuossa hihassa on nyt tuollainen likaläntti. Onneksi ongelma ei ole maata kaatava, koska voin laittaa puseron väripataan. Purkaakaan en voi, koska lankaa on tosi niukasti. Enivei, onneksi tuo tapahtui tässä työssä, jolla ei ole niin suurta väliä, enempi olisi harmittanut jos joku iso pitsihuivi olisi värjäytynyt. Laitan kuitenkin Herra Addille jälleen kerran viestiä.... en ole koskaan ennen kuullut että kenelläkään olisi ollut tuollaista ongelmaa.
Ja kun puikoista puhe, huomasin että Prymin puikkoihin on tullut uuden tyyppinen siima, paljon notkeampi kuin ennen. Liitoskohta oli tosin aivan yhtä kamalan oloinen.
Swallowtail Shawlin kanssa tuli pieni takaisku... onnistuin napsauttamaan langan poikki neuloessani reunuksessa 5 nurin yhteen. Tietenkin huomasin sen vasta seuraavalla kerroksella- huivi lähti saman tien yläkaappiin häpeämään. Ajatuksena olisi purkaa koko nyppyosuus pois ja kehittää siihen jotakin muuta.
Koska elämässä pätee usein sanonta Ei kahta kolmannetta, niin taidan seuraavaksi neuloa jotain jossa mahdolliset vastoinkäymiset eivät harmita... Vaakatilkkuja kenties.
Ensimmäiseksi haluan kiittää SNY:täni ihanasta paketista, joka oli pullollaan uusia tuttavuuksia: Todella kauniin viininpunaista Lett-Lopi-lankaa kolme kerää, Simple Knits-lehti, kukkaron kehykset ja toosi hyvää suklaata: Mozartkuulia, jotka lähes onnistuin jemmaamaan ja syömään yksin. Suurkiitos ystäväni! Pakettihan tuli jo hyvissä ajoin ja oli oikea valopilkku sairastelun (joo, tää on oikea sairastupa ollut jo marraskuusta asti) keskelle. Langat hieman huhuilevat pääsystä jonkinlaiseksi huovutetuksi laukuksi, ellen sitten hanki muutamaa kerää toista väriä ja tee jotain kirjoneulejuttua. Lehdessä oli aivan ihanan maskotin ohje, siihen saisi hyvin kulutettua jämälankoja. En nyt kyllä kuollaksenikaan muista sen maskotin nimeä: mikä on se vihreä haltija, 'leprakoni', se irlantilainen juttu?
Pääsiäisestä alkanut talvilomani tuli käytettyä lähes pelkästään neulomiseen. Mies kommentoikin eräänä päivänä että 'kun mä aamulla herään, sä istut tossa ja neulot, kun tuun töistä sä istut tossa ja neulot, kun meen nukkumaan sä istut tossa ja neulot'. Totta on, mutta kyllä sitä tuli lastenkin kanssa päivisin peuhattua ja kotihommia värkättyä. Ja eikös lomalla ole tarkoitus rentoutua? Ja mitäs sitten on tullut tehtyä...
-3 paria sukkia ohuesta sukkalangasta puikoilla 2,5, kahdet kokoa 40 ja yhdet kokoa 43
-Zetor Dropsin Alpacasta, puikot 4
-Huivi kerratuilla Salomoninsolmuilla, M&K Multi Mohair
-Tyttärelle oma pitsihuivi, Flower Basket Shawl vironvillan jämistä, puikot 4
-Tuulian suunnittelema Kide-huivi Novita Kid Mohairista, puikot 6
-Ruskeat perussukat mystisestä paksuhkosta villasekoitelangasta, puikot 3,5, koko 43
-Tuhkimoballeristit Ullteppegarnista, puikot 3,5. Nimi siitä, että pääsivät kurjat huopumaan hieman liian rankasti ja joudunkin lähteä etsimään tossuihin sopivaa erittäin siroa jalkaterää. Ja kuitenkin uhrasin huovutuksen jumalattarille kokonaisen pullollisen hyvää punaviiniä. Ilmeisesti määrä ei ollut riittävä tahi laatu riittävän korkea. Tutkimus-ja kehitysosastomme tulee ottamaan selvää, mikä on oikea annostelu/laatu pesukonehuovutukseen.
-Tällä hetkellä puikoilla Swallowtail Shawl Floricasta miehen siskolle rippilahjaksi.
Lisäksi olen sovitellut erinäisiä jämälankoja vapaaneulontaprojekteihin... tuloksena 'melkein hyvä' mohairjakku kaksivuotiaan kokoa ja lähinnä kokinhattua muistuttava baskeri samaista kaksivuotiaan kokoa. Kumpikaan ei missään nimessä ole julkiesiteltävää laatua, ellei joku polkaise käyntiin meemiä 'Epäonnistuneet neuleet' - voittajaehdokkaita olisivat nuo!
Vaikka minulle on tullut syvä inho ja vastenmielisyys Novitan lankoja kohtaan, joudun nielemään osan pahoista sanoistani ja myöntämään, että kyllä Florica on kiva lanka! Varsinkin tuo valkoinen, jota nyt neulon, on sen verran pehmeää että siitä voisi jopa kuvitella tekevänsä jotain puserontynkää. Huivilankana olen Floricasta aina pitänyt. On se vaan sitten kumma, että tuokin lanka on hieman työläästi useille saatavissa (ts. ei joka maitokaupassa). Täytyy vaan pitää sormet ristissä ettei Novita keksi sekoittaa lankaan puolet akryylia/ tehdä langasta jotain tosi trendikästä viher-puna-keltapätkärääkättyä versiota.
Lopuksi pikku vinkki paikallisille neulojille: Kotkansaaren 'nappikaupassa' on edullista Rheuma Thermal Wollea, oisko ollut 4.90e/50g. Normihinta taitaa olla 7.90e/50g. 200g oli 'ihan pakko' ostaa, siitä saa jo isohkon huivin tai pienen neuletakin.
Muitakin kädentaitoja täällä on harrastettu: on revitty tapettia, paklattu, hiottu, maalattu, ruuvattu, käännetty ja väännetty, tursotettu silikonia, asennettu keittiöön uudet työtasot, liesi ja jääkaappipakastin, vielä pitäisi kiuas asentaa... pientä pintaremonttia siis. Mies maalailee vielä viimeisiä listoja, mä pakenin koneelle. Oikeastaan en ole henk.kohtaisesti suuremmin osallistunut kuin makutuomarin ominaisuudessa, mutta voin kertoa että on täysi työ pitää kahden innokkaan pikku apulaisen sormet pois avonaisista pistorasioista ja maalipurkeista. Lopputulos kuitenkin on hyvä, ja valmistui juuri aikataulussa... huomenna saapuu asunnonvälittäjä ottamaan valokuvia. Uutta asuntoa ei ole vielä löytynyt... tuntuu olevan mahdoton yhtälö löytää järkevän hintainen ja kokoinen asunto ihmisten ilmoilta- ja vielä mahdottomammaksi homma tulee siinä vaiheessa jos haljenneet perustukset, homeen haju, kellariin tulviva vesi tai tontin nurkalta menevä junanrata sattuvat haittaamaan. ARGH. Onneksi meillä ei ole mikään tulipalokiire muuttaa, lisätila olisi kuitenkin tarpeen.
Loppuun vielä (huono) kuva huiveista... todistusaineistoa nääs. Vasemmalla Minttumaari, oikealla Icarus.
* Aurinko paistoi! Töissä oli ihan pakko paeta pihalle ihastelemaan kerrassaan keväistä ilmaa. Tuli ihan maaliskuu mieleen, kun vesi lorisi ja aurinko lämmitti.
* Töistä päästyäni aurinko ei enää lämmittänyt, mutta sitä enemmän mieltäni lämmitti Tellun blogista voittamani palkinto! Suklaata, salmiakkia (nami!) ja aivan ihanaa Wetterhoffin Sofia-lankaa! Juuri oikean ruskean sävyisenä, hieman kullalla taitettu suklaanruskea. Lanka näyttää ihan sormikkaille... Paljon kiitoksia Tellulle, piipahdan blogissasi aina kun oot päivitellyt.
*Sokerina pohjalla oli sähköpostiini kopsahtanut viesti SNY:ltäni! Jännittävää...
Hauskaa viikonloppua kaikille!
Kyselyt mieluusti sähköpostilla, osoitehan löytyy tuolta yläkulmasta.
Neulevuosi 2008 tuli nyt virallisesti avatuksi, kera huimien grammojen.
Swallowtail Shawl
Lanka: Titan Wool Merinos Extra, n. 20 g
Puikot: 3mm pitsiaddit
Koko: 65cm x 130cm (tää menee pikkutytölle)
Muutoksia ohjeeseen: edellisellä kerralla kun tein SS:n, sain totaalisen tarpeekseni niistä nypyistä. 5 nurin yhteen ei ole mitenkään miellyttävää millään tekniikalla, etenkään toistettuna reilut 200 kertaa. Joten kaivoin varastosta Helmimeren mattakullan värisiä 8/0 helmiä ja kiinnitin ne virkkuukoukkusysteemillä nyppyjen paikalle. Hidasta sekin oli, mutta tykkään lopputuloksesta paljon! Lisäksi kiinnitin helmiä vielä päättelykerroksella tuonne 'aallonharjoille'. Helminensä koko huivi painaa ruhtinaaliset 25 g...
Varsin epätarkka kuva, josta käy kuitenkin ilmi noiden helmien sijoittelu.
Ilmottauduin mukaan Salaiseen Neuleystävään, syksyn kierros jäikin väliin kun olin matti myöhäinen ilmottautumiseni kanssa. Nyt olin hyvissä ajoissa liikkellä ja saan alkaa jännäämään, minne päin voin yllätyksiä lähettää.
Sunnuntaina kävin seuraamassa Arjan ja Aguan langanvärjäyspuuhia. Arjalla on ainakin kuvia upean värisistä langoista, suosikkini on ehdottomasti ällökeltaisesta upean suklaanruskeaksi muuttunut Silvia.
Hankin muuten uuden leikkikalun: aslkelmittarin! Ihan mielenkiintoista katsoa, kuinka paljon sitä tulee käveltyä päivän mittaan. Luulen, että jo töissä tulee kevyesti 10 000 askelta täyteen, mutta katsotaan huomenna miten tarkkaan osun arviossani.
ps. mitä voi tehdä parittomille villasukille? voiko tehdä muuta kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja neuloa niille parit?
pps. tänään tuli lasten päiväkodista varoituslappu: TÄITÄ liikenteessä! AAARGH! arvaatkaapa vaan alkoiko heti syyhyttämään joka puolelta... ymmärtääkseni noita täiepidemioita on kyllä lähes joka päiväkodissa ja koulussa, mutta ei silti yhtään innostaisi alkaa siihen tolkuttomaan siivous/desinfiointipuuhaan... tarttuuko täit kissoihin? ovatko langatkaan turvassa?
Tosiaan, lapset päättivät sairastaa yhteensä kolme viikkoa putkeen. Sairastelun aloitti poika silmätulehduksella ja pienellä flunssalla. Kolme päivää sairaslomaa. Kolmantena päivänä tytär olikin kuumeessa ja silmät tulehtuneet. Kaksi päivää sairaslomaa. Kuume nousi viikonloppuna 40 asteeseen ja oli todella huonovointinen- sairaalakäynti, antibioottia, nesteytystä väkipakolla. Molemmat korvat tulehtuneet, samoin nielu ja silmät. Viikko sairaslomaa. Antibiooteista huolimatta kuume nousi uudelleen, joten joulupäivänä taas sairaalaan- keukoröntgen, lisää antibiootteja, verikokeita, lisää verikokeita. Ja lisää sairaslomaa. Onneksi nyt tilanne on jo ok, mutta kieltämättä oli jo epätoivoinen olo kun kuume sahasi kahden viikon ajan 39-40 välillä. Kovan yskän vuoksi öisin oksennettiin sänkyyn säännöllisesti pari kolme kertaa yössä, joten pyykättävääkin oli kiitettävästi.
Joulukuun valmistuneet neulomukset jäivät kuvaamatta: puikoilta pingotukseen ja pakettiin. Pukin konttiin eksyi nyt nopeasti laskien huiveja 4 kpl ( Swallowtail, salomoneja, Feather & Fan), lapasia kolmet, kämmekkäät ja sukkia ehkä kuudet. Niin ja miehen yllätin munanlämmittimellä, mustaa Tennesseetä tummanpunaisella satiininauhalla...
Pukki piipahti täälläkin päin, Arjalta sain ihanaisten herkkujen lisäksi Dropsin Alpacaa (tykkään paljon) ja aivan ihanan värisen 50g merinovilla-silkkitopsin (85%/15%) kehrättäväksi. Väreinä tummaa ruskeaa, valkoista, petroolin ja okran värisiä sattumia joukossa. Osan olenkin jo värttinällä pyöritellyt, kokonaisuudessaan tiedossa 200m ihanan ohutta, 2-2,5mm puikoilla neulottavaa unelmaa. Mitä siitä ikinä raaskii neuloa?
Mitähän muuta? Puikoilla tällä hetkellä Tuulian Kide-huivi, vaaleanpunaisesta Novita Kid Mohairista. Lisäksi olen kirjoittanut ohjetta Kontu-villahaalariin, jota olen jonkun verran modannut hihojen ja kauluksen osalta. Tarkoituksena olisi myös suorittaa lankavaraston inventointi ja hankkiutua eroon puhumattomasta langasta. Uutta tilausta olisi parin villatakin verran, toiseen pääsen käyttämään steekingia (harjoiteltu on mallitilkulla, kätevää on). Bloginikin tuli yhden vuoden ikään, joten arvontaa tiedossa lähiaikoina!
Huonoa: Halutaan tehdä Baijerilaiset
Hyvää: Muistetaan, että itseasiassa on jo puolikas sukka valmiina
Huonoa: Pitäisi tehdä myös ne loput puolitoista
Hyvää: Lapset kuumeessa (39 astetta) eivätkä jaksa muuta kuin nukkua
Huonoa: Miehen mielestä tämän ajan voisi käyttää paremminkin (ai miten?)
Huonoa: Ohjeet hukassa
Hyvää: Aina voi tihrustaa näytöltä
Ja sit: edellisessä postauksessa kerroin anopin luona olevien vanhojen hevosten tekevän töitä pari tuntia päivässä, mutta ne tekevät pari tuntia viikossa. Ajatusvirhe...
Nyt sit neulomaan...
Lapsuuden jouluista muistan aina sen, että maassa oli lunta. Jos nyt ei niin paljon, että lumilinnan olisi kaivanut suoraan hankeen, mutta tarpeeksi uusien suksien kokeiluun ja valaisemaan pimeyttä. Nyt näyttää pahasti siltä, että tulossa on toinen musta joulu peräkkäin... en tiedä, miten muilla on, mutta minulla iso osa joulutunnelmasta syntyy juuri hangen keskellä tuikkivista kynttilöistä. Laitapa nyt ulkotulet roihuamaan: huonolla tuurilla saat metsäpalon aikaan. Pah. Lumettomuusangstini synnyttämänä neuloin nämä lapaset:
Greenhouse Effect
Lanka: Sandnesgarn Tove, tasan 50g
Puikot: 2,5 Addipyörö
Koristeluun huovutusvilloja
Muuta: varressa 50s, peukalossa 9+9+2 sivuilta poimittua. Pesu 40 asteen kirjopesuohjelmassa.
Ja sitten murinaa... satuitteko katsomaan eilisen 45 minuuttia-ohjelman? Nimenomaan sen osion, missä puhuttiin teurashevosten kohtelusta EU:n alueella. Siellä olisi kettutytöille sarkaa kerrakseen. Kantavia tammoja, oriita, hevosia joilla on jalka poikki, matoisia, likaisia... kaikki vaan sekaisin valtavaan konttiin, niin täyteen ettei ovi edes meinaa mennä kiinni. Hevoset matkustivat kolmekin vuorokautta yhteen putkeen, varsoja syntyi kuljetuksen aikana ja tallautui kuoliaaksi. Kyllä sitä kurkkujen käyryyttä ja muita turhanpäiväisiä asioita jaksetaan kytätä, mutta tuollaiselle epäkohdalle ei tehdä mitään. Meillä on ollut niin hyvä onni, että 'vanhat' hevosemme ovat aina päässeet anoppini talliin viettämään eläkepäiviä. Siellä ne tekevät töitä muutaman tunnin päivässä ja loppuajan nauttivat elämästään. Vanha poniherramme, joka tuli meille ollessani 7-vuotias vietti siellä monta iloista eläkevuotta, kunnes kuoli lopulta 29-vuotiaana ja haudattiin kotitallin taakse. Sellainen on mielestäni elämää, johon jokaisen hevosen tulisi olla oikeutettu.
Poika kertoi mulle just, että minä olen tämän talon suurin sotkija. Voihan se vaikuttaa oudolta, kun revin lakanat sängystä, vaatteet ja astiat kaapeista, huonekalut pois paikoiltaan, jääkaapin sisältö koreissa pihalle... pyöritteli vaan silmiään kun kerroin siivoavani. Pikkuhiljaa alkaa näyttää jo siistiltä mutta paljon on vielä hommia.
